En oo nyt vähään aikaan taasen kirjotellu, anteeksi! On ollu muuta tekemistä..
Oon kauheesti miettiny, että miten mie oikeesti pärjään sit kun Aki lähtee
armeijaan..?
Aiko pyrkiä siihen kuljetusjuttuun, joka kestää vuoden..
Se on aika pitkä aika..
En mie varmaan selviä siittä täysissä järjissä.. :D
Mites te muut jotka olette/olette olleet/tulette olemaan?
Miten pärjäsitte?
Täytittekö päivänne kaikella tekemisellä, vai olitteko vain normaalisti?
Tuntuiko se ylipäätään vaikealta vai menikö arki ihan normaalisti?
Toinen asia, mihin on nyt kulunu paljon aikaan, on Peetun 1-vuotis synttärit..
Tai siis niiden suunnittelu.
Ja joo, en tiiä miks otan niin paljon stressiä niistä, mutta ne on mulle tärkeet.
Haluan että kaikki koristeluista syömisiin on just niinku pitää!:)
Ja kaiken olenkin jo suunnitellut valmiiksi, toteutus siis vielä edessä.. :)
Minkälaisia teidä pienokaisten synttärit on ollut?
minunki hellu oli armeijassa vuoden, just siellä kuljetuspuolella. ensimmäinen kuukausi oli yhtä helevettiä, 3 viikon gines heti, mutta voi sitä iloa ja riemua ku sen sitten hellusen näki!! hirveintä oli aina sunnuntaisin päästää se takasin armeijan huoviin. kesän jälkeen aika alko menemään tosi noppeesti, koska talvella mössötin vaan kotona. loppujen lopuksi, niitä gineksiäkään ei ollu paljoa, oiskohan jopa ollu vaan 6 :) pian sitä huomaski että oho joko se on TJ 0 päivä. joillain, myös meillä, joutu suhde kovalle koetukselle, koska sitä yhteistä aikaa ei ollu viimevuoden aikana. ja pitihän hellunki nähdä omia kavereita, ja viikonloput oli yhtä ryyppäämistä. mutta ollaan kuitenki onnellisia että niin hyvin selvittiin. :) Aki lähtee ilmeisesti rolloon? jos kuljetuspuolelle pääsee, niin on ihan hiton hhyvä koska niitä gineksiä ei tosiaan ole paljoa ;) mutta tsemppiä teille ! :)
VastaaPoistaEiku Aki menee Sodankylään.. Elä kysy miks.. :D
PoistaKiitoksia!:)
Miehet joilla on lapsia pääsevät mun tietääkseni joka viikonloppu lomille, jos yhtään lohduttaa! :)
VastaaPoistaJoo niin ne taitaakin päästä.. Toivottavasti:)
Poistakyllä mäkin varmaan stressaan sitten kun meidän tyttömme täyttää yhden vuoden =)
VastaaPoistaJoo, en mie varmasti ainoa ole vaikka siltä tuntuukin!:D
PoistaKyllä sitä pärjää, klisee mutta alku hankalaa ja lopulta se on maailman normaalein asia. Ja sitten kun se tulee lopullisesti kotiin niin toivos, että se ois intissä :D saat tehdä just kaikkee ku haluat, kun ei tarvii kysyy toisen mielipidettä. Ikävä on varmasti ja se kuulunee asiaan, mutta usko pois, niihin inttijuttuihin tuut niiiiin kyllästymään :D
VastaaPoistaHaha:D
PoistaToivottavasti se aika menis mahdollisimman nopeaa:D
Ja onneks on vielä aikaa esittää niitä salaisia toiveita ettei Aki pääse sinne kuljetuspuolelle.. ;D
Inttileskeily on jo omalta osalta ohi. Omalla kohdalla se leskeily kesti vaan puoli vuotta mutta osaanpa nyt ainakin jotain kertoa :) Miten mä pärjäsin.. Huonosti. Joka sunnuntai itkettiin kun toinen lähti, alkuviikko meni pienessä epämääräsessä sumussa kun ikävä oli kova ja loppuviikosta sitä odotteli toista jo kotiin. Normaalisti olin, lukiolla kävin ja näin. Jos intti tulis nyt eteen tekisin kaiken toisin. Täyttäisin päivät tekemisellä, ja varsinkin nyt käyttäisin kaikki omat "vapaaviikonloput" keskittymällä itseeni enkä murehtimalla.
VastaaPoistaAlku oli todella hankalaa. Mutta siihen tottuu. Jos vain täyttää päivät kaikella mukavalla tekemisellä niin tavallaan sen unohtaa, että on yksin. Iltaisin se onkin sitten paaljon hankalampaa.
Tulipas tekstiä mutta niin, siinä on mun kokemuksia :) Ite antaisin ohjeeks että jos on huono olo niin pura se muualle kuin omaan kultaan, intti alkaa menemään huonosti jos tyttöystävä valittaa koko ajan. Viikonloppuisin olkaa yhdessä perheenä. Ja etsi itelles kaveri, joka on myös inttileski, jonka kanssa jakaa tuntemuksia :)
Voi ei, tää ei kuulosta hyvältä yhtään!:D
PoistaJoo mulla onkin nyt muutama kaveri jäämässä kans inttileskeks.
Toivotaan vain, että menee hyvin, ja onhan sitä aikaa vielä valmistautua.. :)
Kannattaa täyttää ne päivät mieluummin tekemisellä, niin ei kerkiä ajatella sitä inttiä ja ikävää. Ja tosiaan, vaikka kuinka kiukuttais, niin älä pura sitä Akiin, vaan potki vaikka seinää (paitsi sillon tietenki kun on OIKEASTI aihetta :D)
VastaaPoistaMun mies oli vuoden, alikessuna tuli pois, ja erottiin pari kuukautta sen jälkeen kun se pääs intistä. Olin tottunu niin siihen yksinasumiseen ja olemiseen, etten pystyny sopeutuun toiseen. Ja mies oli ilmeisesti tottunu siihen ettei kotona tarvinu tehdä mitään. Pari kuukautta asuttiin erossa, ja sitten todettiin ettei tule mittään, ja muutettiin takas yhteen :D
En tiiä mistä tuo ano oli saanu päähänsä että lapselliset pääsee lomille joka vkonloppu. Ainaki tutulla jonka mies on intissä ja niillä on parivuotias lapsi, miehellä on niitä ginesvkonloppujaki.
Mut toisaalta kuljetuksessa on rennompaa jos sinne pääse, kaveri söi loppusodanki ajan pitsaa ja oli konneella :D Muut laihtu intissä, niin se liho 20 kg :D
Mutta tsemppiä, rankkaa tulee varmasti olemaan. Toivottavasti sun perhe auttaa pojan hoidossa välillä, että saat hengähtää.
Mieki olen mielestäni kuullu jostain että pääsee joka viikonloppu lomille jos on lapsi.. Hmmm.. En sit tiä.. :)
PoistaKiitokset!:)
Joo auttaa varmasti, uskon niin.. :)
Mulle oli kauhee paikka kun Jere meni inttiin :( Mut onneks se oli siel vaan 8 päivää niin ei ihan hirvee ikävä kerinny tulee :)
VastaaPoistaMut kyl sä siitä selviit<3
Oho, miten se niin vähän aikaa? ;o
PoistaKiitoksia<3
Noo syitä on monia :D
PoistaMää nimenomaan täytin päiväni melkeen liiaksikin :D Lukiossa oli koeviikko ja piti lukea kaks paksua kirjaa ja hevonen oli hoidettavana että siinä oli sitä puuhaa:D
VastaaPoistaNyt alko työharjottelu missä teen 7 tai 8 tuntia kestävää päivää ja sitte vielä hevonen päälle nii tänään tajusin että onneksi se hellu on siellä armeijassa ko en mää sitä kerkeäis muutenkaan olla:D
Ikävä kyllä on aina välillä mutta en ole kertakaikkiaan kerenny murehtia mitenkään paljoa. Mutta sulla kuitenki tulee olemaan tilanne vähän eri kun on lapsi siinä ja saat kyllä burn outin jos oot sen kans 24/7. Niin että rohkeasti pyytämään apua läheisiltä, lapsi anstaitsee virkeän äiskän!:)
Joo eniten mua huolestuttaakin sen ikävän lisäks se kun on tuo Peetu, niin miten mie jaksan olla 24/7 sen kanssa ilman että oikeesti menee voimat. Kun nyt kuitenkin tottunu siihen, että on Aki apuna ja näin..
PoistaJa kun on vielä Putte, niin on nää pissatus hommat sit niin monimutkasia kun aina pukea Peetukin, että pääsee pissattamaan koiran.. :)