Etusivu

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kysykääs nyt:)

Heei, nyt niitä kysymyksiä Akille, ettei sitä ala harmittaa ku kukaan ei tahho tietää sen ajatuksista;)
Päästäkääs nyt hänekki osallistuun tähän blogeiluun:)

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Suuria lupauksia:D

Tänään tai viimeistään huomenna tulee sitten sitä asuntopostausta, jota muutama onkin toivonut:)

Ja lisäksi, viimeksi kun oli se kysymyspostaus, niin kaikki kysymykset tulivat minulle. Niin nyt voisitte kysyä jotain Akilta. Ihan mitä vain! Akikin oli mielissään ajatuksesta, että hän saa "osallistua" blogini kirjoitteluun:) Pysytellään kuitenki hyvän maun rajoissa, mutta meillä on kyllä huumorintajua niin ei ole niin justiinsa, vaikka menisikin vähän yli:D
Aikaa kysellä on vaikkapa tuohon perjantaihin asti, ja Aki sitten viikonlopun aikana vastailee.

Ja myöhemmin ilmoittelen myöskin kun saa kysellä vain ja ainoastaan äidiltäni!:)
Mutta se on myöhemmin sitten:)
Huh.. Tulipas eilen yllättävä puhelu ja tänään tulee yllättäviä vieraita.. Jännää..! :D
Tästä lisää myöhemmin:P

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

You are beautiful!


"You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!"

Kiitos Mirellalle tästä tunnustuksesta, sie olen myöskin ihana ja kaunis! Ja me Akin kanssa täällä odotellaan, että tulisit käymään joku kerta;)




1. Elämänvaihe, jolloin kuuntelin heavyä ja olin "gootti"- tyylinen.
Lävistyksiä oli tuo silmienvälissä oleva ja alahuulessa kolme, eli keskellä ja sivuilla:P
Elämäni kamalin tyyli, sitten lapsuuden muumi- ja spice girls- paitojen:D
Kuvassa myöskin siskoni, joka esiintyy myöskin muutama postaus taaksepäin, eli hänkin muuttunut aika lailla.. 
Kuva tosiaan on muutama vuosi sitten otettu.




2. Kuva on ysiluokan päättäjäisiä edeltävältä päivältä. Eli vuodelta 2009.
Tuolloin mulla oli musta tukka ja musta-pinkit kuiturastat päässä. Kuvassa olen
tuo valkoiseen pukeutunut neitonen.
Riparilla se "meidän juttu" oli ponileikki, josta en jaksa sen enempiä selitellä, kuin että se on laululeikki.
Ja kuvassa me tuolla kyseisellä pikkuporukalla vetastiin ponileikki ysin päättäreiden "kunniaksi". 
Muut katseli vähän ihmeissään kun leikitään tää laululeikki läpi siinä keskellä koulun pihaa.
Yks parhaista muistoista ja kuvassa sen ajan paras porukka<3
Btw, kuvassa tuo tyär jolla on valkoinen paita ja musta liivi, on vauvan tuleva sylikummi;)




3. Kemissä on joka vuosi "Tulen ja jään Kemiin"- tapahtuma, joka järjestetään kulttuurikeskuksessa.
Se on viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa voi katsella leffasalissa leffoja, laulaa singstaria, tanssia tanssimatolla ja paljonpaljon muuta, ja siis ihan ilmaiseksi. Ja siellä voi yöpyä, jos tahtoo eli siellä voi "asua" koko viikonlopun. Tämä on ehkä enempi nuorisopainotteinen tapahtuma, vaikka siellä aikuisiakin piipahtaa.
Kuvassa olen mie, Aleksanteri, joka on parhaita poikapuolisia ystäviäni ja Pauliina, joka on siis tämä vauvan tuleva sylikummi ja todella tärkeä mulle.
(Pauliina on "Lapin kasvatti" elikkäs saamelainen, kotoisin Nuorgamista. Ja hän on muutes sukua Länsmanin Artolle, elikkän tälle Tuksun (ex??) miehelle..! :D)





4. Kuvassa mie ja amitsun luokkakaverini Eetu. Oltiin luokan kanssa (olen siis turvapuolella) jossain(?:D) reissussa ja siellä koko luokka lasketteli, siis kaikki paitti mie, Eetu, Pauliina ja Markus. 
Me istuttiin rinteen vieressä pöydän ääressä ja pelattiin korttia:D
Kuvassa Eetu selittää mulle pelin ohjeita, joita en tajunnu vaikka yritti kuinka selittää.. Blondi.. :D




5. Käytiin viime vuonna(?) seurakunnan isosporukalla (jotka halus tieten) Unkarissa, jossa sijaitsee Kemin ystävyysseurakunta. Meitä oli siellä 6 nuorta; 5 tyttöä ja yks poika. Oltiin ensin Budapestissä, josta matkattiin sitten Kemin ystävyyskaupunkiin Székesfehérváriin. Tutustuttiin paikalliseen nuorisoon ja ilta-/yöelämään. Kuvassa olemme jossain vanhassa linnassa, tai no linnan puutarhassa, jossa käytiin meidän "houstien" kanssa. Meillä kaikilla nuorilla oli pareittain perheet joissa vietettiin päivä ja meistä neljä sattui sitten omien "houstien" kanssa samaan paikkaan:)
Unkarin reissu oli todella ikimuistoinen!<3



Ja tunnustuksen laitan eteenpäin ensiksi Lauralle, joka on kaunis nuori tuleva äiti:)
Toiseksi Amalialle, joka on myöskin todella kaunis ja omistaa vallattoman suloisen taaperon:)
Ja kolmanneksi Tiuskille, kauniille nuorelle äidin alulle:)


Ps. Onneks kaikki noloimmat kuvat on äitin koneella ja en vielä ole kerenny niitä sieltä itselle hakea. Mutta kylläpäs vanhoja kuvia minusta ja mun elämästä tulee varmasti heti kun saan omittua ne kuvat sieltä ittelle:D


Iloinen hämmästys!

Oisin tullu heti tänne päivitteleen, mutta en kerkenny! 

Perjantaina olin ihan maassa aluks ja sit ajattelin, että eipäs tää päivä tästä pahene ja kokeilin lempparihousuja, joita käytin ennen raskautta.
Ja ne meni jalkaan!! Ei ollu ehkees pienet mistään kohtaa, ei puristellu eikä mitään..!!

Raskausaikanahan siis painoa tuli yli 30 kg ja oon ihan järjettömän ilonen ollu koko viikonlopun ja ihaillu koko ajan housuja (jotka ovat siis olleet jalassa) ja hehkuttanu kaikille ja voiettä!
Tuleepas niin teinipissis olo kun hehkuttelee sitä että housut mahtuu jalkaan... :D

Ps. Aki käski kirjottaa tänne, että sillä on tänään synttärit, täytti 19. :D


Pps. Laitan kuveja tänne blogiin heti kun saa tuohon surkeaan kameraan ostettua pattereita.. Olihan tuo ostettaessa hieno ja hyvä, mutta nyt on näitä ihmeen ladattavia kameroita jne.. :D
Iloista kuvaa 19-vuotiaasta Akista tulee myöskin:D

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

1kk

Meidän mussukka on nyt kuukauden vanha, on se aika kyllä menny nopiaa.. :)

Iso mutta silti niin pieni, oma mussukka:)

Äiti onnistu nappaamaan kuvanki ku Pittunen unissaan hymyili

Loppujen lopuks onnistui myöskin herättään vauvan kun ei hoksannu salamaa ottaa pois:D

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Sisko ja sen sis... mies

Isosisko kävi poikakaverinsa kanssa taasen kylässä. Eilen tosin otettu kuvat, mutta kuiteskin..
Nykyään ne kyllä melkein asuu meillä, viimeset pari viikkoa käyneet päivittäin:P


Iskän ja vauvan unihetki

Iskä valitettavasti kerkes herätä ennen kuvan ottoa..

Pittunen väänsi naamalle ylisöpön hymyn, mutta äiti oli liian hidas kuvaaja.. :(

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Kuntoilua

Pari viime päivää on tullu käveltyä paljon..! Ainaki meän mittapuulla, laiskoja kun ollaan:D

Eilettäin ja toissapäivänä käytiin iltalenkillä Akin ja vauvan kanssa, ja Pittunen nukkuu aina kun lähdetään liikkeelle. Vois varmaanki alkaa nukuttaan päikkäreitä parvekkeella, nukkuu nimittäin tosi hyvin ulkona.

Ja tänään käytiin vaunuilla mun mummolassa, matkaa oli semmoset 2-3 kilsaa, tulomatkalla käytiin kaupassa ja Aki valitteli ku oli paljon tavaraa kannettavaks kotia:D
Äitinki luona kävästiin ja vietiin tuliaisiks rinssessakakku, oli namia:P
Ja kävin pitkästä aikaa saunassa! Oli niin ihanaa..!

Meillä ollaan nyt sitten koko pikkuperhe kipiänä.. Itellä just parantunu rintatulehdus, ei ollu mukava tunne.. Ja sit Aki tulis kipiäks, kauhia lenssu ja tietty se tarttu minuun ja vauvaan, täällä me sitten yhdessä sairastellaan, vauva ei onneks niinkään pahasti.
Mutta jossei ohitte mene niin käydä päivystyksessä, kun ei kai noin pienen oikein kärsii olla kipiä, vai..?

Tämmöstä pientä päivitystä tällä kertaa. Huomenna taasen käymään äitin luona, tällä kertaa vähän pitemmän aikaa:)

Ps. Niitä pyydeltyjä kuvia tulee heti kun löydän kameraan piuhan.. Aki on täällä siivoillu, eikä tietenkään ole laittanu piuhaa oikeaan paikkaan, eikä enää muista minne sitten sen laitto.. :D

torstai 17. maaliskuuta 2011

Hmmpph..

Voi että.. Alko niin pistää vihaksi nuo ihmiset joilla on älyttömiä stereotypioita teinivanhempia kohtaan.. >:S

Tuolla Suomi24- palstalla taasen nuo ihanat yleistäjät dissaa ja mollaa koko ajan teinivanhempia. Ja kyllä, olen tyhmä kun luen niitä vaikka tiedän, että ne alkaa ärsyttää ja ehkä jopa otan hieman itseeni, koska tiedän, että en mielestäni ole paska äiti, vaikka teiniäiti- "nimikkeeseen" kuulunki..

Tämmöstä siellä tällä kertaa.. :

"minkä sitten laskette vittuiluksi?

-sen, että jotkut eivät kannusta teiniäitiyteen?
-sen, että jotkut suosittelevat ensin opiskelemaan, käymään töissä ja hankkimaan elannon ja itsenäistymään ennen lasta?
- sen, että joitain vituttaa teiniäitien lapsellisuus ja oletus "kyllä kaikki järjestyy jotenkin".
- sen, että jotkut arvostelevat teidän tukirahoilla elelemistä.

ehkä voisitte nuokin arvostelut lukea ihmisten huolestuneisuuteen, vai eikö teitä itseänne huolestuta se, että jotkut 13v tytöt harrastavat jo seksiä ja tulevat aivan liian nuorina äideiksi.
entäs sen tulevan vauvan hyvinvointi?kun sanotte ettei menojalkaa ole vipattanut 16-vuotiaanakaan, niin entäs kun olette 18-20v?kyllä silloin alkaa vipattamaan ja lujaa, ja silloin lapsi yleensä pistetään hoitoon milloin minnekin, kun ei haluttu nuoruutta elää silloin kun se piti elää.

eikö teitä huoleta teiniäitien lasten tulevaisuus lainkaan, vai järjestyykö kaikki aina maagisesti..kuin taikaiskusta."





Mun mielestä tuommonen teksti on rasittavaa..


Ihmisiä tulee raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Olivat kyseessä sitten -18- tai +30- vuotiaita.
Ja teinivanhempien tilannetta ei ainakaan helpota jatkuva mollaus ja haukkuminen. Ja jos masentaa teinivanhempia, niin eipä se varmasti tee kovin hyvää tulevalle lapsellekkaan.


Miksi teinivanhempien pitäisi raskaaksi tullessaan lopettaa opiskelut..? Niitä voi jatkaa äitiysloman jälkeen. Kyllähän "aikuisetkin" vanhemmat opiskelevat myös aikuisina. Ei kaikilla heilläkään ole vakituista työpaikkaa tai välttämättä edes koulutusta.
En todellakaan kuvittele aikuisuuden olevan sitä, että leikki aikuista ja tekee aikuisten juttuja. En minäkään leiki mitään, vaan olen mitä olen.
Opiskeluja en ole käynyt loppuun, mutta ehdin kyllä äitiysloman jälkeen.
Ehkä minulla joo ei ole iän tuomaa varmuutta, mutta kyllä minulla silti on tietoa ja kokemusta asioista, kuten esimerkiksi lasten- ja kodinhoidosta.


Myöskin aikuiset jotka suunnittelevat lasta, ajattelevat varmasti että kaikki järjestyy, eivät kai he muuten lasta haluaisi hankkia, jos epäilevät etteivät pärjää.


Teinivanhemmat jotka kirjoittavat juuri esim. Suomi24:n tyylisille palstoille, hakevat sieltä varmasti ennemminkin samassa tilanteessa olevia juttutovereita, eivätkä loputonta vittuilua ja mollaamista.


Kyllähän nuoretkin äidit pystyvät antaa lapselleen hyvän elämän ja rakastavat taatusti lastaan yhtä paljon kuin +30- vanhemmat.
Mitä sellaista teinivanhemmat eivät pysty lapselleen tarjoamaan/antamaan, mitä aikuiset vanhemmat pystyvät.


kuva Googlesta




Monessa paikassa jankataan myös kuinka teinivanhemmat elävät vain tukirahoilla, jne.. Mikä muka estää heitä tekemästä jotain elannon eteen..?
Okei, ehkä he eivät voi tehdä yhtä paljon töitä kuin aikuiset ja ammatissa olevat, mutta he voivat tehdä viikonloppu ja iltatöitä.
Ja myöskin vanhemmat perheelliset saavat tukirahoja, joten eläväthän hekin myös niillä. Nuoret vanhemmat saavat vanhempainpäivärahaa, asumistukea ja lapsilisää, aivan kuten aikuisetkin vanhemmat.
Nuoret saavat ainoastaan opintotuen verran enemmän tukia, ja se ei kyllä ole kovin paljoa..


Nuoret vanhemmat myöskin tekevät ruokaa, tekevät ostokset, pitävät huolen kodista ja vauvasta ja silti pystyvät pitää huolen myös itsestä, aivan kuten aikuisetkin vanhemmat.. Mikä siis tekee teinistä huonon vanhemmat vain sen perusteella, että hän kuuluu tähän ns. teinivanhemmat- "kategoriaan".


Ja vaikka teinivanhemmilla ns. menojalkaa vipattaa, niin samoin se on myös aikuisten kohdalla. Monilla varmasti tekee mieli lähteä irroittelemaan, mutta eivät välttämättä lähde sen jälkeen kun on pieni elämä hoidettavana ja kasvatettavana.
Ja jos joskus harvoin päättää vaihtaa vapaalle, ei se tarkoita että lapsi jää hoitoon "milloin minnekkin". Lapsilla on kaksi rakastavaa vanhempaa, joista aina toinen voi varmasti jäädä kotiin. Ja myöskin iloiset mummut ja papat, varmasti mielellään ottavat lapsenlapsen hoitoon yhdeksi illaksi ja antavat samalla omille lapsilleen illan vapaaksi.
Kyllähän nämä aikuisetkin vanhemmat lähtevät joskus rilluttelemaan, mutta miksi se tekee teinivanhemmista heti huonoja äitejä ja isiä..? Koska heidän "vanhemmat"-nimityksen edessä on sana "teini".. ? Koska heillä on "oikeus" vaihtaa vapaalle, ovathan he aikuisia..?


Väitetään myös, että teinivanhempien lapset ovat huonokäytöksisiä ja juoksentevat ympäriinsä, koska emme muka osaa pitää heitä kurissa.
Kaupungilla näkee kylläkin aika paljon aikuisia vanhempia joiden lapset ovat hyvinkin huonokäytöksisiä ja monesti myöskin nämä itse vanhemmat ovat "huonokäytöksisiä" eivätkä välitä lastensa touhuista.
Kyllä ne aikuistenkin vanhempien lapset juoksentelevat, se kuuluu lapsuuteen, huolimatta vanhempien iästä.


Minua ei ainakaan huoleta teinivanhempien lasten tulevaisuus sen enempää kuin muidenkaan lasten. Samalla lailla lapsen kasvatus voi mennä pieleen, oli vanhemmat sitten 17- tai 30- vuotiaita.
Kaikki ei todellakaan järjesty aina maagisesti, kyllähän tämä on rankkaa ja itseä kasvattavaa, mutta eikö se ole sitä muillakin kuin vain teinivanhemmilla..?
Miksi nuoren vanhemmat pitäisi tietää mitä äitiys pitää sisällään..? Eihän sitä varmasti tiedä moni +30-vuotias ensisynnyttäjäkään. Äitiys on oppimista.
Eihän mikään kasvata ihmisestä hyvää äitiä paremmin kuin äitiys itse.


Ihmiset jotka ovat sattuneet kohtaamaan huonot teinivanhemmat, ajattelevat, että kaikki ovat samanlaisia. Mutta he eivät lainkaan kiinnitä huomiota huonoihin aikuisiin vanhempiin. 
Ehkä se vain kuuluu tähän suomalaisten ennakkoluuloiseen asenteeseen.
Näin se menee ja tulee varmasti aina menemään, että teinivanhemmat "ovat" huonoja vanhempia, koska asian vain "täytyy" olla niin, onhan se ollut näin jo kauan aikaa..




Ja anteeksi nyt tämä luultavasti ensimmäinen "angstinen" postaus.. Mutta pistää vihaksi tuommoiset stereotypiat ja pistää oikeasti mietityttämään, että miksi asian muka kuuluu olla näin...


kuva täältä

tiistai 15. maaliskuuta 2011

More answers:)

Melkein jokaiseen näistä kysymyksistä löytyy vastaus aiemmista teksteistä, mutta vastaan nyt kuitenkin näihin:)




Paljonko teillä on vuokra ja kuinka paljon (suunnilleen) teillä jää kuukaudessa rahaa elämiseen laskujen maksamisen jälkeen?


Vuokra on 450€ ja vesi 15€/henkilö eli yhteensä 495€ kuussa. En osaa yhtään sanoa kuinka paljon, mutta sen verran, että sillä elää ilman jatkuvaa rahojen laskemista:)




Missä vaiheessa olette molemmat opintojenne suhteen? 


Aki opiskelee nyt viimeistä vuotta Keminmaassa autopuolella, keväällä siis loppuu opinnot.
Ja mie opiskelin toista vuotta Torniossa turvapuolella ja jatkan siellä äitiysloman jälkeen.




Saatteko ollenkaan toimeentulotukea sosiaalitoimelta?


Emme saa, emmekä kyllä ole hakeneetkaan.

Ihana

Rakastuin tähän lauluun heti ekalla kuuntelukerralla. Huvittava, muttta silti niin ihana:D

Ja muutama vielä:)

Kuinka monta kertaa harrastatte seksiä per viikko?


Tällä hetkellä ei olleskaan. Vauva oli syntyessään niin iso, että repi paikkoja tullessaan ja välilihaa leikattiin ja tikkaukset/haavat ovat vasta parantuneet joten en ole vielä uskaltanut kokeilla onnistuuko seksi vai käykö vielä kipeää. Mutta kaikki aikanaan:)


Kaipaatko sitä aikaa, kun sai vapaasti tehdä mitä huvittaa, eikä ollut pientä ihmistä vastuullasi?


Tiettyinä hetkinä kaipaan, mutta niitä hetkiä on harvoin.


Mietitkö aborttia kun sait tietää olevasi raskaana?


En


Miten sait tietää olevasi raskaana? (Tarkoitan, oliko menkat myöhässä vai ajattelitko vain tehdä testin vai miten?)


En oikeastaan itsekään loppujen lopuksi tiedä. Mulla oli ollut jälkivuotoa, joten en huomannut menkkojen puuttumista kuin vasta tosi myöhäisessä vaiheessa. Mutta testin tein mm. koska mulla oli aamupahoinvointia, lihoin, kaikki ruuat ei enään maistunu ja ruuat joista en pidä alkoi yhtäkkiä maistua hyviltä ja muutenkin oli semmoinen olo, että masussa kasvaa jotain:)


Saatteko paljon katseita käydessänne esim. kaupassa?


Saadaan, mutta katseet ovat mielestäni enemmän positiivisia kuin negatiivisiä. Vanhemmat ihmiset katsoo hymyillen ja vauvaa ihastellen, nuoriso katsoo ihaillen vauvaa, mutta osa katsoo hieman kummeksuen.


 Saitko raskausaikanasi paheksuvia katseita paljonkin?


En oikeastaan paljoakaan. Ihmiset katsoivat kummeksuen isoa vatsaa nuorella ihmisellä, mutta eivät katseet mielestäni olleet paheksuvia juuri kellään.


Ja ihan näin melkein asiaan liittyen, missäs päin asuttekaan?


Kemissä asustellaan. Olen sen tainnut aikaisemmin tuolla kertoakkin:)


Minkälainen asuntonne on? Yksiö, kaksio? Kuinka monta huonetta siinä on?


59,5 neliöinen kaksio. Eteinen ja "eteiskäytävä", makuuhuone, keittiö, olohuone, vessa, vaatehuone, parveke. Soppelin kokoinen meille:)


Voisiko teistä saada ns. perhepotretin, kuva missä olette kaikki? =)


No mulla ei oikein nuita perhepotretteja ole, mutta lupaan että näppäisen semmosen kun ehtii:)
Koneelta löysin kyllä kuvan jossa olemme me kaikki synnärillä, eli ihan ensimmäinen perhekuva meistä. Emme kylläkään siinä kovin eduksemme ole, mutta laitan paremman kun saan otettua:)



Käyttekö usein vanhempienne luona?


Minun äitini luona käymme vähintään kerran viikossa, isäni luona liian harvoin.
Akin äitin luona käymme aina kun pääsee, koska hän asuu Torniossa, isän luona käymme myöskin liian harvoin.


Milloin vauvan ristiäiset ovat? Kun ne ovat, kai kerrot nimen meillekkin tänne =)


Päivää ei ole vielä päätetty, mutta ensi kuussa kuitenkin. Ja kerron tietysti:)




Lisäksi pyydettiin kuva asunnosta ja muutenkin lisää kuvia.
Voisin tehdä, kun kerkeän, sellaisen postauksen joka liittyy kokonaan asuntoomme ja jossa on kuvia asunnosta:)
Ja pyrin tästä eteenpäin laittamaan tekstien mukaan enempi kuvia:)









maanantai 14. maaliskuuta 2011

Lisää vastauksia:)

Kuinka paljon vauva-arki on eronnut siitä kuvasta, joka (alku)raskaudessa siitä arjesta oli?


Ei oikeastaan paljonkaan. Itsellänihän on siis kolme pikkuveljeä, 7-, 6-, ja 4-vuotiaat, joten olen 10-vuotiaasta asti hoitanut lapsia. Tietysti tämä on hieman rankempaa mitä ajattelin kun eihän omia pikkuveljiä ole tarvinnut hoitaa koko ajan, eikä syöttää ja heräillä öisin, eivätkä he ole vaatineet minulta jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa kuten oma lapsi:)

Miten teidän parisuhde on mennyt nyt lapsen syntymän jälkeen?


Mielestäni ollaan lähennytty Akin kanssa aika paljon, olemme enemmän hellyydenkipeitä ja läheisyyden/kosketuksen kaipuisia, koska vauva kuitenkin vie niin paljon aikaa. Ja yleensä aina kun vauva nukkuu niin ollaan lähekkäin, toinen esim. katsoo telkkaria ja toinen on koneella, mutta silti pidetään toisia kädestä tai silitetään toista. Ja melkeimpä joka kerta kun toinen liikkuu johonkin suuntaan niin tulee suoraan toisen luo pussaamaan tai halaamaan.
Eli yksinkertaisesti huomioidaan toista enempi aina kun pystyy:)

Oletko vielä saanut omaa aikaa, käynyt yksin kaupungilla, kaverilla tjs. Millon olis tähtäimessä? 


Olisin saanut, mutta en raaski enkä haluakkaan jättää vauvaa kotiin jos itse lähden jonnekkin. Levillä kun oltiin niin käytiin kyllä Akin kanssa kahdestaan kylällä ja vauva oli muutaman tunnin mummun kanssa.


Mikä on ollut haastavinta nyt, kun vauva on maailmassa?


En oikeastaan sanois, että mikään on ollut mielestäni kovinkaan haastavaa, olen kuitenkin tottunut olemaan paljon lasten kanssa ja tykkäänkin olla. Mutta vaikeinta on ehkä ollut yöheräämiset/syötöt ja kodin pitäminen hyvässä kunnossa.


Miten rahanne riittää?


Hyvin. Pari kertaa on tuntunut ettei rahat riitä, mutta aina ollaan pärjätty eikä ole tarvinnu nälässä elää:)


Kuinka paljon saatte kaikenlaisia tukia yms?


Aki saa opintotukea n. 250€ kuussa, mie saan yleistä asumistukea n. 350€ kuussa, äitiyspäivärahaa 551€ kuussa ja koska olen alaikäinen saan elatusmaksuja 120€ kuussa siihen asti, että täytän 18.


Antaako vanhempanne teille rahaa aina? Jos antaa, kuinka paljon?


Eivät anna. Mun vanhemmilla on itselläänkin sen verran huono rahatilanne, että lainaavat kyllä rahaa jos on tarvis, mutta aina maksan takaisin. Ja Akin äiti myös lainaa rahaa, ja isä tosi usein kysyy tarviiko rahaa, mutta harvemmin otetaan häneltä rahaa vastaan, koska pärjätään hyvin omillakin "tuloilla", mutta hän kyllä antaisi jos haluttaisiin.


Osteletteko paljon vauvalle vaatteita tai muita tarvikkeita?


Eipä oikeastaan kovin paljoa, raskausaikana osteltiin tosi paljon. Tai no periaatteessa tarvikkeista kun on kyse niin joo, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, jne. Mutta ei vielä niinkään leluja kun vauva on niin pikkuinen. Vaatteita ostetaan jos jotain kivaa tulee vastaan tai jos tarvii jotain:)


Kuinka paljon teillä menee rahaa päivässä tai viikossa?


En osaa sanoa, vaihtelee kamalasti. Joskus tuntuu, että menee aivan älyttömästi viikossa, mutta joskus taas tuntuu ettei juuri ollenkaan.








Ja kysyä voi edelleen jos jokin mietityttää:)

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Vastauksia:)

Miten poikaystäväsi suhtautui lapseen raskausaikana?

Omasta mielestäni aika "etäisesti", ei tavallaan tajunnut, että kohta meillä on kotona vauva. Mutta silti jutteli masulle ja silitteli, eli ei kuitenkaan fyysisellä tavalla etäisesti, mutta henkisesti.
Poikaystävän oma mielipide oli kutakuinkin sama.

Miten kerroitte vanhemmillenne olevasi raskaana?

Mun äidille kerroin yksin, kuten ekoissa postauksissa kerroin, mutta äiti sitten rääkäs Akin siihen ja juteltiin asiasta. Iskän luo mentiin yhdessä ultran jälkeen, oltiin saatu tietty kuva sieltä mukaan ja sen näytin iskälle ja sanoin että susta tulee pappa.
Samalla lailla kerrottiin Akin vanhemmille, näytettiin ultrakuva ja sanottiin että susta tulee mummu/pappa.

Oliko vauva vahinko? Ettekö käyttäneet ehkäisyä ollenkaan?

Vauva oli vahinko, mutta mielestäni mukava vahinko. Suhteen alkuaikoina käytettiin ehkäisyä, mutta se sitten ajan myötä jäi pois.

Ootteko kauan seurustellu?

Ollaan seurusteltu nyt n. 1,5 vuotta.

Ootteko kihloissa?

Ei olla kihloissa vielä. Asiasta on juteltu kyllä paljon:)

Minkä ikäisiä olette poikaystävänne kanssa?

Mie olen 17 eli -93 syntynyt ja Aki täyttää 2 viikon päästä 19 eli -92 syntynyt.

Miten vanhempanne suhtautuivat raskauteen?

Mun äidin suhtautumisesta on tuolla aiemmissa postauksissa, hän suhtautui todella hyvin, oli iloinen alusta asti. Iskä suhtautui myöskin todella hyvin, itkuhan hällä tuli.
Akin äiti suhtautui mielestäni aika ristiriitaisesti, oli iloinen, mutta silti ei oikein tykännyt. Oli huolissaan kuinka pärjätään näin nuorella iällä kun opiskelutkin kesken.
Akin isä suhtautui kuten minunkin iskä, tippa tuli linssiin ja hiukset rupes harmaantuun:D

Onko sulla ollut monta seksikumppania?

Ei ole ollut montaa. Aki on ihan ensimmäinen, jonka kanssa yhdyntä tapahtuu omasta tahdostani.

Oletteko poikaystävänne kanssa sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät paljon alkoholia?

Ennen olimme, mutta nykyään en itse ole juonut alkoholia ja Akikin vain harvoin, eikä enää humalahakuisesti, ehkä 1-2 olutta illalla leffaa katsoessa.

Poltatteko kumpikaan?

Poltin raskauden aikana jonkun verran ja kun jouduin synnärille olin sen jälkeen 3 viikkoa polttamatta, jonka jälkeen erehdyin polttamaan jämän siskoltani ja nyt jälleen poltan, mutta vain vähän. 

Asutteko kolmestaan, vai vanhempienne luona?

Kolmestaan asustellaan:)

Miten kaveris suhtautui raskauteen?

Hyvin suhtautui, lähes kaikki oli tosi onnessaan meidän puolesta ja vauvasta muutenkin. Osa kyllä ihmetteli miten meinataan pärjätä ja miks näin nuorena. Monet myös oli aluks sitä mieltä ettei olla ikinä vaikutettu vauvaihmisiltä ja ei olla isä/äiti- tyyppiä, mutta onneks lähes kaikilla se mielikuva on muuttunu:)

Ootko saanu/menettäny kavereita raskauden myötä?

En periaatteessa saanu, mutta oon tutustunu paremmin ihmisiin jotka on ollu ennestään tuttuja muttei kuitenkaan kavereita. 
Menettäny oon tavallaan. En kokonaan, mutta ollaan "etäännytty" toisistaan. Johtuen siitä kun ihmiset kuuli raskaudestani, he kuvittelivat etten enää voi liikkua missään, joten mulle ei enää soiteltu niin paljon ja sit kun taas soiteltiin ja kyseltiin niin raskaus oli jo niin pitkällä etten jaksanut väsymykseltäni enään oikein minnekkään lähteä ja oli muutenkin tukala olo ison mahan kanssa. Ja nyt kun vauva on syntynyt niin joskus soittelevat että miten menee jne, mutta ei silti kysy voiko tulla vaikka käymään tai jotain, kuvittelevat vissiin etteivät ole tervetulleita..?

Missä oot koulussa?

No nythän tietysti olen äitiyslomalla, mutta toista vuotta opiskelin turvapuolella, eli jatkan sit kun äitiysloma loppuu toisen vuoden opiskeluja kyseisellä linjalla amitsussa. Eli vartijaksi ja portsariksi valmistun, jonka jälkeen lähden vanginvartija-koulutukseen, erikoistuen vankimielisairaaloihin.

Monestikko äitisi soittaa sinulle päivässä ja kysyy "miten menee" yms?

Vaihtelee vähän. Joskus pari kertaa päivässä soittaa kuulumisia ja muuta ja joskus menee parikin päivää ettei soita:)
Useimmiten se olen mie itse joka soittaa äidille:P


Kysymyksiä voi vielä laitella tulemaan, jos mielen päällä on vielä jotain mikä kiinnostaa ja mihin ei vastausta vielä ole tullut! :)

Kysymyksiä

Nuita muita blogeja kun lukee niin niissä näkyy aika monissa postauksia, joissa vastataan lukijoiden kysymyksiin ja meiltä askarruttaviin asioihin.

Eli ajattelin itsekin nyt, kun ovat nää mun päivittelyt tänne jääny aika vähiin, ilmoittaa että lukijat voi nyt kysyä kysymyksiä, jos jokin on jääny mietityttämään:)
Myös anonyymit voipi kysyä jos tahtoo.
Ja jos on kysymyksiä poikaystävälle tai mun äidille niin voi myös kysyä, kunhan muistaa ilmoittaa kenelle meistä kysymys on tarkoitettu:)

Ja sit kun kysymyksiä on tullut tarpeeksi, niin kirjoitan sit vastauksia, oli kysymys sitten mulle, äidille tai poikaystävälle, me täällä sitten yhdessä vastailemme:)

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Kuulumisia

Neuvolatäti kävi meillä perjantaina 4.3. Pittusella oli paino laskenut 100g joten jouduttiin painotarkkailuun, koska vauva kuitenkiin syö hyvin ja voi hyvin.
Maanantaina terkkari kävi uudestaan, paino oli noussut 60g, mutta silti kuulemma liian vähän, koska vauva ei ole saavuttanut syntymäpainoaan.
Eilen, perjantaina, käytiin sitten neuvolassa ja paino oli noussut 50g, eli liian vähän, koska viikossa painon pitäisi nousta kuulemma 100-150g. Pituuttakin oli tullut 3cm eli nyt poika on 56cm. :)
Viikon päästä on sitten jälleen neuvolakäynti, saa nähdä onko paino sitten noussut tarpeeksi..

Yöt on mennyt hyvin, lukuunottamatta to-pe välistä yötä.. Vauva oli seuranhakuinen koko yön..
Oltiin tiistaista torstaihin Levillä, tultiin siis torstaina illalla 11 ja 12 väliin kotiin.
Nukuin autossa pari tuntia matkan aikana ja kun tultiin kotiin, olimme Akin kanssa kumpikin onnessaan kun pääsee nukkumaan omaan sänkyyn.. Niinhän sitä silloin vielä luuli..

Vauva heräsi vähän 12 jälkeen, syötin ja vaihdoin vaipan ja nukutin Pittusen, jonka jälkeen tietysti ajattelin pääseväni jatkamaan unia.. Hyräilin vauvalle, kunnes nukahti ja yritin sitten itse jatkaa unia. Noin 5 min. päästä vauva huomasi hiljaisuuden ja alkoi huutaa. Hyssyttelin vauvaa tietysti ja heti jatkoi unia. Ja kun itse aloin nukkumaan, sama toistui, heräsi, alkoi huutaa ja hiljeni heti kun kuuli ääneni.. Ja näin jatkui todellakin koko yö aamuseitsemään asti.. Eli valvoin koko yön hyräilemässä ja hyssyttelemässä vauvaa, Aki tietysti nukkui hyvin koko yön:D
Onneksi Aki heräsi silloin seitsemältä ja nousi vauvan kanssa ylös, että saan nukkua.. Ja nukuinkin "peräti" kaksi tuntia, Aki herätti; "mun pitää hakea läppäri autosta, se on ollu koko yön pakkasessa!" Ja tietenkään en herätyksen jälkeen saanut enää unta. Ja aamulla oli tosiaan se neuvola.. Terkkari katseli oikein pitkään mun väsynyttä olemusta ja kehuttavan kokoisia silmäpusseja kunnes uskaltautui kysymään syytä.. :D

No mutta hengissä selvittiin:)

Ja nyt on sitten Levin reissu kostautunut.. Eli mulla kuumetta melkein 39 ja oksennustauti, lihakset kaikki kipeinä, aina kun nousee kuume niin lihakset kipeytyy järjettömästi.. Olo on niin heikko, että Aki on koko päivän hoitanu vauvaa, ONNEKSI!! Eihän tästä ilman mussukkaa tulis yhtään mitään. Itse en vauvaa uskalla edes syliin ottaa, kun olo on niin heikko että pelottaa etten jaksa vauvaa sylissä pitää ja se putoaa.. :(
Toivottavasti menee tää heikko olo ja tauti ohi ennen maanantaita, kun Akin pitäis kouluun mennä, ja eihän se oikein onnistu jos mie näin kipee olen viel sillon..

Että tämmöstä tänne tällä kertaa:)

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Kyläluutailua:)

Viime päivät ollaan Akin ja Pittusen kanssa oltu äitini sanoin "melkosia kyläluutia". :D
Eli vauva on päässy esittäytymään sukulaisille:)

Torstaina oli Nuokun eli uuden nuorisotalon avajaiset ja siellä kävästiin mutka. Näytti siltä että moni ihminen oli meidän vauvelista enemmän innoissaan kuin avajaisista:P
Niin ja torstaina katottiin Tuksun häät, olihan se jo melkoista draamaa.. Sitä kun katto niin ei tienny pitäiskö itkiä vai nauraa.. oivoi.. :D

Perjantaina käytiin Torniossa Akin äitin luona, eli Aki on vihdoin saanu auton kuntoon:D
Illemmalla kun tultiin kotiin, siskoni ja kaksi muuta kaveria kävivät vielä kahvittelemassa:)

Lauantaina matka suuntautui äitin luo. Oli melkoista häslinkiä että pääsi asunnon läpi eteisestä äitin makkariin yhtenä kappaleena. Oli nimittäin meidän "pikku" koirat (tanskandoggeja 2 kpl. uroksen säkä 92cm ja tassuista päälakeen korkeus 110cm ja nartun säkä 89cm) melkoisen onnessaan kun käytiin siellä, olihan siitä jo kolmisen viikkoa kun viimeksi äitin luona oltiin käyty. 
Pikkuveljet oli taasen tosi onnessaan hoitamassa vauvaa ja koiratkin pääsi vähän tutustumaa, narttu (Luna) varsinkin innoissaan haisteli vauvaa, uros (Leevi) ei sitten kovin kiinnostunut loppujen lopuksi ollutkaan.

Ja sunnuntaina matka suuntautui jälleen äitin luo kun lauantaina oli pikainen reissu vauvan väsähtämisen takia. 
Sunnuntaina Pittunen kävi esittäytymässä myöskin Akin sedän luona:)

Ps. Luna oli ihanan rauhallinen kun haisteli ja tutustui vauvaan, onnessan tietysti oli ja sen takia oli vähän hölkky, raukka aivan tärisi ja ei millään malttanut olla rauhassa, mutta silti jonkinlaiset "äidinvaistot" narttukoirana ilmeisesti oli, koska loppujen lopuksi haisteli tosi nätisti.
Jo raskausaikanani Luna oli suojelevainen mua kohtaan, ihan kuin ois tajunnut että mun masussa kasvaa pikkuinen. Ennen aina hyppiny mua vasten jne. mutta kun tulin raskaaksi niin ei enään hyppinyt ja jos Leevi yritti hyppiä vasten, tuli Luna aina ikään kuin "työntämään" Leevin pois, tunkemalla itsensä meidän väliin. 
Ja myöskin jos vaikka Aki halas mua niin Luna tuli siihen väliin seisomaan työntäen Akia kauemmas.
Ihan kuin ois tosiaan tajunnu, että masussa on pikkuinen elämä tuloillaan ja halus suojella mua ja vauvaa.. suloinen:)

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Pittunen kotona



Kotiuduttiin Pittusen kanssa 27.2.2011.

Äiti ja isosiskoni (joka siis vauvan täti ja myöskin yksi tulevista kummeista) kävivät kyläilemässä heti samana päivänä, äitihän oli nähnyt vauvan aikaisemminkin, mutta sisko ei malttanut odottaa että näkee Pittusen ja suostuin päästämään heidät tänne vaikka alunperin oli tarkoituksena olla muutama päivä ihan kolmestaan ja kotiutua kunnolla:)
Myöskin Akin äiti ja isäpuoli kävivät kylässä ja toivat kotiintulo-kakun:)

Olihan se aluksi hieman hassua tulla kotiin kun mukana olikin jotain uutta ja niin pientä:)
Ensimmäinen päivä menikin ihmeteltäessä ja ihastellessa kun vauva "toi uuden ilmeen" kotiin ja piristi satunnaisilla hymyillään ja kirkkailla vauvan silmillään.
Hassua kuinka monet sanoo että vauvan kanssa on rankkaa ja ne ei nuku kunnolla öisin. En sitten tiedä onko meidän Pittunen erityisen hyväuninen ja rauhallinen, mutta meillä ainakin nämä yöt kotona on mennyt todella hyvin (vaikka eihän niitä olekaan takana kuin vasta kaksi) ja vauva on hereillä ollessaan todella rauhallinen. Ja tuntuu kuin olisin itsekkin vain piristynyt vauvelin myötä. (ja jopa rauhallisempi ja hellyydenkipeämpi, jos ei lasketa sitä pientä normaalia tiuskimista:P)


Mutta ensimmäinen yö tosiaan meni todella hyvin. Vauva söi illalla n. klo. 22. ja heräsi seuraavan kerran syömään ja vaipann vaihtoon puoli kolmelta, jonka jälkeen nukkui puoli kahdeksaan. Mielestäni ainakin tämä on melko hyvin:)

Eilen, eli päivä kotiin tulomme jälkeen äiti tuli jälleen käymään, tällä kertaa kolmen pikkuveljeni kanssa, eivät hekään malttaneet odottaa että näkee uuden tulokkaan:D
Kaikki juoksivat saman tien vauvelin luo joka makoili sängyssään ja katselivat ja ihastelivat ja eipäs vältytty "ooooi miten pieni, ompas ihana", jne- huudoiltakaan:P
Akikaan ei mennyt kouluun, vaan oli apuna täällä ekan päivän ja muutenkin totutteli elämään vauvelin kanssa:)

Isoimmalla veljistä (7-vuotias) näytti lastenhoito olevan verissä, nosteli tuttia takaisin, lässytteli, jutteli, silitteli, jne koko ajan. Ei malttanut edes kakkua tulla syömään ennen kuin vauva tuotiin keittiöön sitteriin istumaan:D
Keskimmäinen (6-vuotias) näyttäisi olevan "siinä iässä" ettei mikään muka (hox! MUKA) kiinnosta ja asenne olikin alkuinnostuksen jälkeen semmoista hälläväliä-meininkiä:D Mutta paljastuipas todellinen kiinnostus kun kurkki isoveljensä olan takaa silmät loistaen ja piilotettu hymy lähes korvissa. Ja lisäksi kun äiti kehui vanhinta siitä kuinka hyvin osaa hoitaa pikkuista niin nousi keskimmäisellä nokka pystyyn -"kyllähän minäkin osaisin.."
Nuorimmainen (3-vuotias, kohta 4) ei oikein osannut vielä hoitaa tietenkään, mutta innoissaan yritti. Koko ajan piti muistuttaa, että vauva on pieni ja pitää pienesti hoitaa ettei tule vauvaan pipi. Mutta tämähän aina unohtui ja joutui koko ajan olla menossa väliin kun hän yritti vauva kättä laittaa paremmin ettei raavi itseä, jne..
Mutta kokonaisuudessaan vauvelin kohtaaminen enojen kanssa meni todella hyvin:)


Myöskin toka yö meni hyvin, suurinpiirtein kuten ensimmäinenkin, eli siitä ei mitään sen kummempaa:)

Tänään Aki meni kouluun ja olimme vauvelin kanssa kahdestaan kotona. Iskä tuli käymään aamupäivällä ja siinä juotiin kahvit ja juteltiin vauvelista ja tietty kaikesta muustakin:) Suloista kun oon aina ajatellu, että iskä on semmonen perus suomalainen mies, "kovis" helpommin sanottuna, mutta silti huomaa nyt kun vauva on maailmassa, että kyllä raavaskin mies sulaa tuommosen sulosen vauvelin edessä:)

Neuvolastakin soitettiin, ja "meidän neuvolatäti" tulee ylihuomenna käymään täällä meillä.

Maito on noussut tosi hyvin, tuntuu välillä että liiankin hyvin, koska vauveli ei syö loppujen lopuksi niin hirveästi joten joudun koko ajan olla pumppaamassa maitoa pulloihin. Eilen ajattelin, että antaapa olla, kokeilen olla pumppaamatta, mutta rinnat tuli tosi kipeiks ja oli sitten pakko pumpata. Ja nyt kun pumppaan aina välillä maitoa pois niin rinnat ei enää ole kipeät. Joku aika sitten pumppasin 100 ml ja taas tuntuu että maitoa ois ihan kauheesti..
Osaakos joku sanoa johtuuko tämä juurikin siitä, että maitoa on liikaa, tai jtn..?

Mutta eipäs minulla tämän kummempia, laitan tähän perään vielä kuvaa meidän mussukasta:)



Isä ja poika<3

Pitihän se laittaa kuvaa kun Aki syöttää vauvelia:P