Nuuhkun synttärit

Ihan ensiksi pahoittelen todella paljon huonolaatuisia kuvia, kamerani on rikki,
koska Peetun on sillä leikkinyt.. :(
Ja lisäksi laitoin kuvat kollaaseiksi, koska kuvia on järjettömän paljon, niin saa enemmän kuvia
laitettua, ilman että tulee kilometripostaus..

Asiaan.

Synttärit meni hyvin ja vieraita kävi mukavasti.
Peetu sai ihania lahjoja, osasta on kuva, jotkut taas jäi kuvaamatta.
Mutta kaikki lahjat oli kyllä aivan yhtä ihania<3
Mutta kuviin:

Ensiksi kakku ja muut syötävät.
Kuten sanottu niin kuvista ei saa kunnolla selvää.
Kakkupohja oli itse tehty sokerikakkupohja, välissä vadelmahilloa,
vadelmamoussea ja banaania.
Päällinen vaahtokarkkimassaa, jonka pinnan maalasin siniseksi.
Reunat siniseksi värjättyä kermavaahtoa.
Koristeet tein itse samaisesta massasta; eli tennarit ja palikat,
joissa on kirjaimet P E E T U ja 1v.
Muuta itsetehtyä syötävää oli; pätkismokkapaloja, serinakakkuja,
voileipäkakku, riisisuklaita, tortillarullia, ja kinkkurullia.
Kaupasta ostettua oli; limukkaa, 2 eri keksiä, sipsiä, karkkia ja poppareita.

Sitten kuvia lahjoista jnejne..

Rakas Peetu 1v

Kun aloin odottaa sinua, tuntui typerältä, että minustako muka äiti?

Minusta, joka ennen oli kapinallinen teini?

Minusta, joka ei ollut lainkaan äitiainesta?

Raskaus eteni ja aloin odottaa sinua yhä enemmän ja enemmän.

Odotin, että saisin sinut syliini. 

Saisin jutella ja lässyttää sinulle.

Pussailla ja halailla.

Ihailla ja rakastaa.

En millään malttanut odottaa sinua.

Sitten meinasit syntyä etuajassa.

Minulle tuli hätä. Mitä jos synnytkin jo nyt?

Mitä jos et olekkaan valmis tulemaan meidän luo?

Jouduin lepohoitoon.

Oli tylsää vain olla ja odottaa sinua.

Hypistelin vaatteitasi ja järjestelin kaikkea valmiiksi.

Valmiiksi sinun tuloasi varten.

Kun olisit sitten saanut syntyä, niin olitkin ilmeisesti päättänyt,

että äidin masussa on parempi.

Synnytystäsi käynnisteltiin pari päivää.

Kun vihdoin alkoi ne ihka oikeat synnytyssupparit, tuntui, 

että kuolen.

Mutta tottakai selvisin siitä ja suurinpiirtein ehyenä.

Kuulin ensimmäisen huutosi ja sydämeni pakahtui ilosta.

Sain sinut syliini ja isäsi leikkasi napanuorasi.

Itkin ja nauroin ja hymyilin sinulle.

Sinut otettiin sylistäni pestäväksi ja puettavaksi.

Vasta silloin tunsin neulan pistot kun minua tikattiin.

Olin ollut niin iloinen syntymästäsi, etten edes huomannut.

Pyysin lisää puudutusainetta.

Sain sinut takaisin syliini ja poskiini alkoi jo sattua.

Hymyilin niin paljon.

Minua itketti, koska olit niin kaunis.

Täydellinen lapsi.

Rakastuin sinuun todella paljon ja en ikinä päästäisi irti.

Päästiin pois synnäriltä ja oli aika alkaa elämään perhe-elämää

kotona kolmestaan.

Se tuntui hassulta tulla kotiin sinun kanssasi.

Nyt meitä olikin kolme.

Arki alkoi hyvin.

Olit kiltti ja reipas pienimies.

Nukuit hyvin. Söit hyvin.

Hymyilit paljon, joko tahallisia tai tahattomia hymyjä.

Rakastuin sinuun päivä päivältä enempi.

Aloit kasvaa.

Opit uusia asioita.

Minä ja isäsi opimme olemaan vanhempia.

En voinut tajuta kuinka paljon voi pientä ihmistä

rakastaa.

Opit kannattelemaan päätäsi.

Opit pyörähtämään.

Opit ryömimään.

Opit konttaamaan.

Hymysi oli jotain niin kaunista.

Sinulla oli paljon tukkaa ja olit täydellinen.

Nauroit paljon.

Opit asioita todella nopeaa.

Sinusta alkoi erottua eri luonteenpiirteitä.

Aloit näyttää isältäsi.

Rakastin sinua enemmän.

Kasvoit isoksi pojaksi.

Opit kävelemään.

Osasit näyttää missä on lamppu, missä koira.

Osasit vilkuttaa ihanasti ja sanoit heijjeii.

Opettelit sanaa lamppu, mutta siitä tulikin "amppu".

Se kelpaa. Jos se on amppu, niin äitikin sanoo sitä ampuksi.

Olet kaunein lapsi maailmassa.

Kuinka sinua voisi olla rakastamatta?

Hymysi valloittaa ja saa minutkin hymyilemään.

Se kun aamulla väläytät minulle hymyn, saa päiväni käyntiin.

Naurusi on minulle kauneinta laulua.

Se kun halaat minua, koskettaa syvältä.

Tiedän silloin, että sinäkin rakastat minua.

Kun annat oikein märän humpin, en millään raaskisi kuivata naamaa.

Osoitithan vain rakastavasi minua.

Rakastan sinua.

Huolehdin sinusta.

Olet tärkein<3

Hyvää ensimmäistä syntymäpäivää rakas Nuuhku!<3

Rakkaudella

Rakastava äitisi.

Joku hyvä otsikko

Meistä ei olekkaan hetkeen kuulunut mitään kovin järkevää:D

Ei olla oikein tehty mitään, oltu kotona keskenään, erinnäisistä syistä.

Ja ilman vieraita tullaa olemaankin varmasti hetki, ehkä pitempikin..

Paitsi poikkeus tehdään ja Pauge tulee huomenna käymään! Jee!<3

Ihana nähä sitä pitkästä aikaa, ollu jo kauhee ikävä:)

Ja lähetään perjantaina, vähän myöhäsessä juhlimaan Pauksun synttäreitä.

Torstaina on Peetun synttärit, äitin pikku vauvva täyttää jo vuoden..<3

Ja siihen asti päivät kuluukin leipomiseen!:)

Aki on nyt ollu siellä yötöissä tosiaan joka yö.

Tänään on ensimmäinen vapaa ja maanantai ja tiistai on vapaata myös, 

keskiviikkona sitten taas jatkuu sama putki.

Ihan hyvin me täällä sitten loppujen lopuks pärjättiin Peetun ja Puten kanssa:)

Perjantaina oltiin äitin luona yötä.

Aki oli siellä töissä ja mun piti kuskaa muutamaa ihmistä (JP ja JI) Rytkään ja takas.

Yheksältä vein ne ja sitten nakkasin Akin töihin ja menin sitten takas

äitin luo ja äiti oli sillävälin nukuttanu Peetun.

Kolmen aikaan yöllä sitten JP soitteli, että tulla hakemaan ja mie sitten lähdin

noutamaan ne sieltä.

Vähän ennen neljää sain ne sitten kotiinsa ja lähdin samantien hakemaan Akia.

Siellä se reppana oli joutunu odotteleen pihalla töitten jälkeen, kun oli päässy

neljältä.. :(

Mentiin sitten sinne äitin luo ja laitettiin nukkumaan ja aamulla mie sitten reippaana

nousin yhdeksän aikaan Peetun kanssa ja äiti tekas meille puurot.

Aki sieltä nousi sitten kun huudeltiin puuron olevan jo lautasella ja tuli silmät ristissä sieltä:D

Syötiin puurot ja juotiin kahvit ja sitten vain oleskeltiin, kunnes äiti lähti kauppaan ja ite

mentiin sitten kotiin. :)

Eilen sitten Aki meni Peetun kanssa käymään Torniossa mummilassa ja ite jäin kotiin

kun oli pää niin järjettömän kipeä.

Akilla alko työt kymmeneltä ja se tuli kotiin joskus 9 aikaan, että sen piti Peetu tuua, 

mutta se tulikin siltä ilman Peetua ja olin vähän hämilläni, mut Aki sano että Peetuli

jäi mummilaan yöks, että mie saan vapaaillan ja saan nukkua kun pää oli niin kipee.

Ja Aki toi mulle samalla ruokaa, kun en ollu ehtiny koko päivänä syödä.

Että tämmöstä meille, eli ei tosiaan mitään kovin ihmeellistä :p

Palaillaan!:)

Ulkonäkö ja kauneusihanteet

"Ulkonäköasioissa ei siis kannata uskoa peiliä, valokuvaa, nimetöntä nettikommentoijaa eikä muitakaan tuntemattomia ihmisiä. Ainoa johon voi luottaa, on ystävä, joka tuntee sinut myös sisältä. Ihminen nimittäin on kolmiulotteinen kokonaisuus, jossa ulkonäköön yhdistyvät luonne, karisma ja sydämen sivistys. Ja vain tuolla kokonaisuudella on loppujen lopuksi väliä. ''

-Maria Veitola

"Jos joku kokee omasta ulkonäöstään epävarmuutta, hän saattaa yrittää peittää sitä mollaamalla muita. On typerää kohdistaa oma epävarmuus muiden haukkumiseen.
Syy mollaamiseen on yleensä se, että haukkujalla itsellään on tosi paha olla."


"Nuorten itse täytyisi hyväksyä itsensä sellaisina kuin he ovat. Valittamisen sijasta pitäisi olla kiitollinen terveydestä ja siitä, mitä kaikkea hyvää elämässä on, esimerkiksi ystävät ja perhe."

"Monissa kulttuureissa naisen pyöreyttä pidettiin aiemmin terveyden ja hedelmällisyyden merkkinä, ja samaan tapaan toimittiin 1800-luvulla amerikkalaistenkin keskuudessa. Ruokavalion tarkkaileminen alkoi kuitenkin jo 1840-luvulla, kun Sylvester Graham -niminen pappi alkoi puhua yksinkertaisen ja pidättyväisen dieetin puolesta."

"Kautta aikojen naiskauneuden takana on ollut mies, joka on sanellut, millainen on kaunis nainen. Joskus rehevä lihavuus on ollut paljon kauniimpaa kuin tikkumainen laihuus ja tumma eksotiikka on ollut blondivaaleuden tiukka haastaja jo aikojen alusta. Pituus-ihanne on ehkä vähän yllättäen ollut läpi vuosisatojen mieluummin pitkänhuiskea kuin lyhyt, vaikka miehet mielellään ihastuvatkin itseään lyhyempiin naisiin. Kauneus-ihanteet ovat tietenkin vaihdelleet eri kulttuureissa ja eri aikakausina niin, että se, mikä on ollut joskus jossakin kaunista, on nyt suorastaan hävettävää ja rumaa tai vähintäänkin naurettavaa."

Eri maiden kauneutta ja tyyliä:


Ranskalaiset naiset: Eivät varmasti voisi elää ilman punaista huulipunaansa ja kauniita huivejaan. Pukeutuvat yleensä kokomustaan mutta huivit voi olla värikkäitä. Ovat pieniä ja siroja, monesti kuin nukkeja. Pariisilaisnaiset eivät rusketa itseään vaan viihtyvät posliininvaaleassa ihossaan. 


Italialaiset naiset: Kulkevat aina korkokengissä. Voimakas santelipuinen ja vaniljainen parfyymin tuoksu ympäröi heidät aina (Milano, Rooma) silti olematta tunkkainen.


Japanilaiset naiset: Yleensä japanittaren valtti on siisteys pikkuasioita myöten: kynnet huolella viilatut ja hoidetut, vaatteet puhtaita ja silitettyjä, mikään ei repsota vahingossa, vaan tarkoituksella, jos on sellainen muotia. Laukuissa on kaikki tavarat siististi järjestyksessä omissa pikku pussukoissaan. Tuoksu ei kaada lähieläjiä, mutta on silti kiva, usein kukkainen tai pehmeä, trendikäs. Iho ehdottomasti mahdollisimman vaalea, ja päivänvarjo japanittaren kädessä ei ole harvinainen näky helteessä kesällä ja niitä myydään joka tavaratalossa. Ihon vaaleutta korostetaan meikillä. Siroja, nättejä kenkiä. Ja laukku on tärkeä juttu.
Tietty Japanissa on myös paljon eri tyylilajeja; tokiolainen trendityyli, anime, lolita, jne..

Kiinalaiset naiset: Yleisesti ottaen kiinattaret ovat hoikkia ja naisellisia. Vaatteissa löytyy rimpsua, rusettia ja hörhelöä... ja kengät ovat korolliset, mieluummin hame kuin housut, ja hiukset ovat pitkät ja kiiltävät. Meikkiä on harvoin "liikaa".


Kreikkalaiset naiset: Ei voi elää ilman hiuslakkaa. Vaatteiden pitää olla viimeisen muodin mukaan ja tietysti seksikkäitä, mutta sillä ei ole väliä onko se feikkiä vai ei, eikä sillä merkilläkään niin väliä, kunhan on ollut edullinen ja kaikilla kavereillakin on samanlaiset.
Äidit pitävät tyttäriään sievinä, vaikka nämä näyttäisivät kuin miltäkin katunaiselta minihameissaan.
Melkein suurinosa naisista käy dietologilla säännöllisesti saamassa ruokailuohjeita. Töissä oleminen on tylsää ja siksi mies yleensä tekee kahta duunia.
Kukaan ei halua erottua joukosta.


Toki näitä on niin tuhansia, mutta muutama esimerkki, siitä kuinka erilaisia kauneusihanteet voi olla.

Lopuksi muutama linkki:


Kauneusihanteet


Ihanteiden mukainen tänään, poissa muodista huomenna?

Bilepostaus!!

Mulla on alkanu ärsyttään ihan älyttömästi, kun kaikille nuorille äideille valitetaan koko ajan,
siitä kun he käyvät viihteellä.. Juuri tämän takia en itse ole juurikaan bilepostauksia tehnyt.
Nyt, mm. Heltsulle on valitettu tosi paljon siitä, ja hän sen takia jätti bilepostaukset
pois blogistaan, vaikka ne ovat varmasti tärkeä osa hänen, ja monen muunkin nuoren, elämää.
Päätin repästä, ja tehdä bilepostauksen, johon laitan paljon kuvia, vaikka siitä varmasti tuleekin
paljon sanomista!

En ymmärrä sitä, että monille vanhemmille äideille jankataan sitä, kuinka pitäisi ottaa
vapaata lapsistaan ja lähtä viihteelle ja kuinka tekee hyvää välillä irrotella, että
lapsikin huomaa kyllä eron, kun äiti on virkeämpi.
Ja sitten jos joku nuorempi äiti tekee näiden "ohjeiden" mukaan, niin voi huhhuh mikä
haloo siitä nousee!!

Tässä siis teille kuvia mun vapaailloista!

Kiitos ja kumarrus!<3




EDIT///
Iso osa kuvia poistettu, runsaan vittuilun vuoksi!

Roosa nauha

Tuolla reunassa on nyt keräyslipas, jotta sinäkin voit lahjoittaa
haluamasi summan syöpäsäätiölle!

Harjoittelua?

Akilla alko pari päivää sitten työkkärin joku koulutus Duunista totta.
Siihen koulutukseen kuulu 2 viikkoa jotain teoriaa ja 2 viikkoa työharjoittelua.
Akihan sitten eilen soitteli Kemin ja Tornionkin läpi, josko jostain löytyisi mieluinen
työharjoittelupaikka.
Ja löytyihän se! Nimittäin Tornion Jet Set, eli yökerho/baari/kuppila, miten haluatte..
Mutta.. Kaikessa on aina joku mutta.. :D
Ne otti Akin työharjoitteluun kolmeksi viikoksi, eli pitää sitten sen koulutusjutun kanssa
sumplia miten se onnistuu, koska se kolmas viikko menisi päällekkäin sen viimisen
teoria viikona kanssa.
Ja työharjoittelu alkaa siis ensi viikon keskiviikkona, koska sinne ei tarvii maanantaina
eikä tiistaina mennä ollenkaan. Eli työajat olis siis ke-su ja yötöitä tietysti.
Mutta uskon kyllä, että työkkärille se passaa, pakkohan sen on passata:D
Ne sano sieltä, että jos hyvin tekee työnsä, niin voi päästä pitemmäksikin aikaa.
Eli hyvältä kuulostaa!:)

Mulla vaan vähän ahistaa kun ne on yötöitä, eli onkohan se 21-05..?
Niin Aki on yöt siellä ja päivät nukkuu, niin se ei ehdi olla Peetun kanssa ollenkaan.. :/
Ei sillä että mua haittais niinkään, mut oishan se kiva, että Peetukka sais isänsä
kanssa olla..
Noh, onneks se on näin alkuunsa vain sen kolme viikkoa.. :)

Sitä paitsi, tää on hyvää harjoittelua sitä Akin armeijaa varten.. ;P


Piti vielä tuolla sivussa olevaa kyselyä tarkentaa, että se siis tarkoittaa,
että minkä ikäisenä JO äiti voi olla hyvä äiti..
Eli siis mistä iästä lähtien äiti voi mielestäsi olla hyvä äiti.
Kun nyt se taitaa kuulostaa siltä, että valitse iät minkäikäinen
äiti on hyvä..
Jos joku tajus?:D

Mietin ja suunnittelen

En oo nyt vähään aikaan taasen kirjotellu, anteeksi! On ollu muuta tekemistä..

Oon kauheesti miettiny, että miten mie oikeesti pärjään sit kun Aki lähtee
armeijaan..?
Aiko pyrkiä siihen kuljetusjuttuun, joka kestää vuoden..
Se on aika pitkä aika..
En mie varmaan selviä siittä täysissä järjissä.. :D

Mites te muut jotka olette/olette olleet/tulette olemaan?
Miten pärjäsitte? 
Täytittekö päivänne kaikella tekemisellä, vai olitteko vain normaalisti?
Tuntuiko se ylipäätään vaikealta vai menikö arki ihan normaalisti?


Toinen asia, mihin on nyt kulunu paljon aikaan, on Peetun 1-vuotis synttärit..
Tai siis niiden suunnittelu.
Ja joo, en tiiä miks otan niin paljon stressiä niistä, mutta ne on mulle tärkeet.
Haluan että kaikki koristeluista syömisiin on just niinku pitää!:)
Ja kaiken olenkin jo suunnitellut valmiiksi, toteutus siis vielä edessä.. :)

Minkälaisia teidä pienokaisten synttärit on ollut?

Kyläilyä ja kävelyvideota

Käytiin eilen äitin luona esitteleen uutta tukkaa.

Ei me siellä sitten oikein mitään tehtykkään, paitti pelattiin sitä jääkiekkopeli hommaa.. :)

Mutta kuvia..

Neren ottama kuva:)

Ja sitten se video:)

  

Mie muiden silmin; Paras ystävä

Tapasin Neean kun muutin Nuorgamista Kemiin Lokakuussa 2008. Ensimmäisen kerran taidettiin nähdä koulussa.. Ensin en tainnut pahemmin kiinnittää edes huomiota Neeaan. :D Mutta sitten saman porukan ja yhteisten kavereiden kautta alettiin olemaan enemmän tekemisissä. Ensin koulussa välitunneilla. Sitten yhteisten kavereiden kautta vapaallakin. Ja jossain vaiheessa en koulun jälkeen kenenkään muun kanssa liikkunukkaan ku Neean. :)

Yläasteella sitten haettiin samaan kouluun opiskelemaan. Päästiinki sitten samaan kouluun ja onneksi samalle luokalle! Ammattikoulussa oltiin toistemme tuki ja turva kun kumpikaan ei tuntenut pahemmin ketään uudelta luokalta.

Siinä vaiheessa kun Neea kertoi epäilevänsä olevansa raskaana en osannu asiaa ottaa tosissaan. Mutta pikku hiljaa kun sitä mietittiin enemmän ”entä jos, mitäs sitten kun..” alkoi mullekkin hahmottua että o-ou mitä jos.. Raskaustestin tuloksen selvittyä en vielä halunnu iloita asiasta että jos testi onkin väärässä. Mutta sillon ku Neea näytti ultraääni kuvan ja sanoi ”Sori vaan, susta tulee kummi”... Voi sitä riemun tunnetta!!! Iloa tulevasta lapsesta, surua pöljäilyjen loppumisesta, onnellisuutta Akin ja Neean puolesta, jännitystä tulevasta. Ei sitä voi sanoin kuvailla. Olin jo silloin varma että Neeasta tulee paras äiti pienelle. Parempia vanhempia ei voisi Peetulle toivoa!

Neea on aina ollut tosi ymmärtäväinen ja huolehtiva. Ilmaisee omat mielipiteet suoraan ja selvästi! Ei paljoa jää arvailtavaa. Luonnetta ja tempperamenttia löytyy! Jos Neea päättää jotain, niin se sitte pitää kans! Tämän tytön päätä ei ihan heti käännetä :D

Ihana ystävä osui kohdalle juuri oikeaan aikaan! Siinä vaiheessa kun alettiin olemaan enemmän tekemisissä ja kertomaan henkilökohtaisempia asioita toisillemme huomasin miten samanlainen toinen voi olla. Miten samanlaiset ajatukset ja mielipiteet. Naurettiin ja itkettiin paljon. Riideltiinkin ja sen jälkeen sovittiin. Koskaan Neean merkitys minun elämässä ei ole vähentynyt.

Että sinne siis suurin osa valituksista miksi mie olen tämmönen ;D

~Pauge, Maailman ylpein kummitäti.

(http://thisispauge.blogspot.com/)

Haaste:)

Sain haasteen Katjalta. :)

"Kerro (ilman materiaalisyyllisyyttä), mitkä viisi tavaraa ostaisit, jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa."

1.

Ensin ostaisin meille ison (!!) omakotitalon,

jossa on iso takapiha ja se ois kaks 

kerroksinen tiilitalo.

Nam<3

2. 

Sitten lähdettäis vähän shoppailemaan!

3. 

Varmaan munkin ois pakko ostaa osakkeita,

jottei alkais ärsyttään kun ensin tuhlailee

ja käteen ei jää mitään.. :D

4.

Tämän jälkeen laittaisin sinne meidän

uuteen taloon sisustuksen uusiksi!:)

5. 

Sitten ostaisin jotain kivaa läheisille.

Haastan heidät:

Jonna

Hande

Pauge

Roosa

Teemu

New Hair

Eli tänään värjäsin tukan ja pidennyksetkin on vihdoin kotona!<3
Tukasta tuli mun mielestä oikein kiva, mitä nyt vähän pitää totutella tähän tummempaan väriin!:)

Mitäs tykkäätte?:))