 |
| Iso mutta silti niin pieni, oma mussukka:) |
 |
| Äiti onnistu nappaamaan kuvanki ku Pittunen unissaan hymyili |
 |
| Loppujen lopuks onnistui myöskin herättään vauvan kun ei hoksannu salamaa ottaa pois:D |
Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä.
ON HÄN SÖPÖ! :) tuitui
VastaaPoistaAivan söpöläinen.
VastaaPoista:)
VastaaPoistaVOIEI!!! miten hän on noin ylisöpö <3
VastaaPoistaonhan se<3:)
VastaaPoistaIloinen perhetapahtuma onkin tapahtunut jo. :)
VastaaPoistaAikaa siitä kun viimeksi kävin lueskelemassa..
On hän kyllä todella suloinen.
Mitä tuosta nyt luin kerrankin ajan kanssa läpi blogisi, niin pienehkön kateudenpistoksen tunsin, kun luin miten hyvin vanhempasi ovat ottaneet raskautesi.
Oma äitini kun minulle totesi joskus viime syksynä, että minun ei pitäisi lapsia hankkia kun olen niin lapsellinen itsekin, miehestäni puhumattakaan. Muutamaa viikoa myöhemmin sain ilokseni ilmoittaa terveyskeskuksen odotustilassa äidilleni, että menkat eivät ole alkaneet, olin menossa sydänfilmiin tai verikokeeseen, en nyt enää muista. Äiti oli pudota tuolilta ja pärstä muuttui valkoiseksi. :))
Kierron myöhästyminen johtui sairastelusta, mutta kyllä minäkin pari viikkoa kuumottelin, että nyt otti ohraleipä. Heh.
Toisaalta, onhan minullakin 10 viikon kuluttua vauva sylissä. Kissavauva. :)
Blogisi on ihana. En ole aikoihin lukenut mitään yhtä mielenkiintoista ja positiivista.
Jaksamisia teille, pitäkää lippu korkealla o/
Ihana pikkuinen!
VastaaPoistaPäädyin mitä kummallisinta reittiä tänne. Luin jostain vauvafoorumilta ohimennen teiniäideistä, ajattelin hakea googlesta tietoa, päädyin suomi24:seen ja sieltä tänne :S.
Ehdin jokusen tekstisi lukea (enempää en ehdi kun unten maille pitää mennä), mutta täytyy sanoa, että todella kypsän kuuloista tekstiä! Tulee ihan mieleen minä tuon ikäisenä (tosin sillä erotuksella, että mietin vain "mitä jos" saataisiin lapsi). Tuossa vaiheessa olin ollut mieheni kanssa jo 3 vuotta yhdessä :). Tänä vuonna tulee 10 yhteistä vuotta täyteen ja jaloissa pyörii 1,5-vuotias poika <3.
Nyt etenkin kun itsellä opinnot on edelleen sikin sokin (lukio/yo taustalla, mutta korkeakoulut sen jälkeen mennyt miten sattuu) niin ihmettelempä vaan, että miksei aiemminkin olisi voinut lasta saada...Olin 22, pian 23, kun poika syntyi.
Hei!
VastaaPoistaLöysin blogisi jotain kautta ja vau :) Te ootte nuoria ja saaneet lapsen.
Ite olin 19, kun aloin odottamaan ja 20 täytin ennen kuin lapsi syntyi, mutta silti tuntuu että elämä on välillä vaikeaa. Miten jakselet? Mulla olis niin paljon kysymyksiä mutta nyt en osaa kysyä mitään :D oon vaan niin hämmästynyt, kun löysin jonkun joka on myös nuorena saanut lapsen :)
Heippa:)
VastaaPoistaHyvin jakselen, vaikka rankkaa olikin kun ensin oli rintatulehdus ja sen jälkeen tultiin koko perhe kipeäksi ja vauva vieläkin hieman flunssainen..
Mutta hyvin on mennyt nämä muutamat viikot lapsukaisen syntymän jälkeen, vauva nukkuu hyvin ja on muutenkin rauhallinen:)
Millään en malta odottaa, että vauva alkaa "kehittyä", mm. oppii konttaamaan, kävelemään, puhumaan, jne.. Mutta kaikki aikanaan, pitää "nauttia" vielä ku vauva on tuommoinen pikkuinen joka vain on eikä juokse pää kolmantena jalkana ympäriinsä:)